Liikunta tekee hyvää lihaksille, mielelle ja aivoille
Artikkeliin on haastateltu TtT, fysioterapeutti Anders Rombergia Maskun neurologisesta kuntoutuskeskuksesta.
Fyysinen aktiivisuus on tärkeää neurologisissa sairauksissa
Liikunta kohentaa neurologista sairautta sairastavan elämänlaatua kokonaisvaltaisesti. Fyysinen aktiivisuus vaikuttaa myönteisesti sekä toimintakykyyn että oirekuvaan. Tuore tutkimus osoittaa, että positiiviset vaikutukset ulottuvat aina aivojen rakenteeseen asti.
Maskun neurologisessa kuntoutuskeskuksessa fysioterapeuttina työskentelevä terveystieteen tohtori Anders Romberg on tehnyt tutkimusta liikunnan soveltuvuudesta ja vaikutuksista neurologisia sairauksia sairastaviin. Hän on julkaissut aiheesta väitöskirjansa lisäksi tietokirjan sekä lukuisia artikkeleita. Hän on myös kysytty puhuja aihetta käsittelevissä tilaisuuksissa.
Toukokuussa 2020 Romberg julkaisi aiheesta katsausartikkelin, joka osoitti, että liikunta soveltuu myös vaikeavammaisille. Analyysin kohteena olivat MS-tautia sairastavat. Rombergin mukaan vanhat myytit liikuntaharjoittelun sopimattomuudesta MS-tautia sairastaville on nyt lopullisesti kumottu.
– Tutkimusnäyttö on vahvaa ja osoittaa sen, että liikunta on turvallista ja suositeltavaa suuressa osassa neurologisia sairauksia sekä lukuisissa pienissä sairausryhmissä, hän sanoo.
Artikkeli on julkaistu aiemmin Maskun neurologisen kuntoutuskeskuksen Kunto-lehdessä 2021, s. 7-9.
- Apua uupumukseen, kipuun ja tasapainon ongelmiin
Aina 2000-luvun taitteeseen asti liikuntaa pidettiin arveluttavana neurologisia sairauksia sairastaville. Voimakasta fyysistä ponnistelua vaativan harjoittelun uskottiin muun muassa lisäävän spastisuutta. MS-taudin kohdalla sen ajateltiin jopa pahentavan sairautta.
– 2000-luvun alussa tilanne muuttui. Tutkimusmäärät liikunnan ja neurologisten sairauksien suhteesta moninkertaistuivat, ja tulokset osoittivat moninaiset hyödyt, Romberg kertoo.
– Ja voimaharjoittelun spastisuutta lisäävä vaikutus on osoittautunut urbaanilegendaksi, hän kuittaa.
Liikunta saattaa lisätä joitakin sairauden oireita, kuten tuntohäiriöitä, hetkellisesti joko suorituksen aikana tai heti sen jälkeen. On kuitenkin epätodennäköistä, että niistä jäisi pitkäaikaista haittaa, sillä ilmiö ei liity tautiaktiivisuuteen eikä aiheuta hermokudokseen lisävaurioita.
Liikunnan tuomat hyödyt neurologisille kuntoutujille ovat sen sijaan hyvin konkreettisia. Liikunta kohentaa lihaskuntoa ja helpottaa tasapainon ongelmia. Hyvä fyysinen kunto myös helpottaa uupumusoireen kanssa elämistä. Tämä koskee myös kognitiivista uupumusta: kun liikunta tehostaa verenkiertoa, saavat aivot runsaammin happea, mikä näkyy vireydessä.
Liikunnalla on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia myös kivunhoidossa. Liikunnalla voidaan vaikuttaa kivun voimakkuuteen ja kipukynnykseen.
– Liikunta ei välttämättä ole neurologisissa sairauksissa tehokas kipulääke, varsinkaan neuropaattisessa kivussa, mutta saattaa tehdä kivusta paljon siedettävämmän, Romberg kertoo.
- Liikunta kohentaa aivoja rakenteellisella tasolla
Aivojen kuvantamistutkimusten avulla on voitu analysoida liikunnan vaikutuksia aivoihin. Tutkimuksissa on esimerkiksi havaittu, että kolme kertaa viikossa suoritettu reipas liikunta kasvattaa muistille tärkeän hippokampuksen kokoa. Tässä tapauksessa reipas liikunta oli reipasta kävelyä, jonka aikana tutkimukseen osallistuneet hengästyivät ja hikoilivat. Pelkkää venyttelyä kolmesti viikossa tehneen verrokkiryhmän tuloksissa hippokampuksen koko pieneni, kuten iän myötä on odotettavissa muutenkin.
Toisessa, kesällä 2020 julkaistussa eurooppalaistutkimuksessa havaittiin, että keskitehoinen liikunta myös kohentaa aivojen rakennetta ja toimintakykyä.
Tutkimus tehtiin aaltomaista MS-tautia sairastavilla. Tutkimuksessa havaittiin, että aivojen rakenteellinen yhtenäisyys koheni ja hermoverkko toimi paremmin liikuntaa harrastaneilla henkilöillä suhteessa verrokkiryhmään, joka ei harjoitellut lainkaan. Liikkuvalla ryhmällä muun muassa hermoverkon aineenvaihdunta tehostui. Verrokkiryhmällä se hiipui.
- Liikunnasta hallinnan ja kyvykkyyden tunteita
Anders Romberg tietää, että liikunnan aloittamisen este on useammin korvien välissä kuin varsinaisessa liikuntahaitassa. Sairauden edetessä kehon toiminta muuttuu, ja siihen sopeutuminen vaatii aikansa.
– Vaikka järki sanoo, että liikkuminen on hyödyllistä, saattaa käsitys omasta liikkumiskyvystä olla este liikuntaharrastukselle, hän sanoo.
Etenevissä neurologisissa sairauksissa liikuntaa muokataan toimintakyvyn mukaan. Esimerkiksi Maskun kuntoutusjaksoilla kokeillaan erilaisia liikuntamuotoja ja etsitään kullekin kuntoutujalle sopivia lajeja. Fysioterapeutit opastavat oikeissa tekniikoissa ja tutustuttavat myös liikunnan apuvälineisiin.
Rombergin mielestä on tärkeää tiedostaa, että itsensä ylittäminen on mahdollista kaikille, kunnosta riippumatta. Ja juuri itsensä ylittäminen tuottaa huippukokemuksia.
– Jo pienikin liike voi olla itsensä ylittämistä ja johtaa huippukokemukseen. Se puolestaan voimistaa hallinnan ja kyvykkyyden tunteita, tuottaa mielihyvää ja virkistää mieltä, hän päättää.