Musiikin kuunteleminen aktivoi aivoja laajasti

Artikkelin on kirjoittanut Vera Leo, psykologi, Maskun neurologinen kuntoutuskeskus / tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto

Kyky vastaanottaa, nauttia ja tuottaa musiikkia on ihmiselle perustavanlaatuinen kyky, joka esiintyy kaikissa tunnetuissa kulttuureissa ja kehittyy jo elämän varhaisvaiheessa. Lapset pystyvät syntymästään asti erottelemaan duurin ja mollin toisistaan sekä havaitsemaan sointurakenteita.  Lapset myös mielellään liikkuvat musiikin tahtiin jo varhain, n. 6 kuukauden ikäisistä alkaen.

Musiikki on aivojen kannalta monimutkainen ärsyke, joka aktivoi laajasti ja molemminpuolisesti tiedonkäsittelyverkostoja, jotka heijastuvat kognitiivisiin, kielellisiin, motorisiin ja emotionaalisiin prosesseihimme.  Musiikin kuuntelu vaikuttaa mielialaamme ja tehostaa verbaalista ja ei-verbaalista kommunikointia sekä sosiaalista kanssakäymistämme.

Kun kuuntelemme musiikkia, tapahtuu monenlaisia asioita. Ensimmäiseksi analysoimme musiikin peruspiirteitä. Tämä tapahtuu osin esitietoisella tasolla. Pystyäksemme seuraamaan kuuntelemaamme musiikkia, suuntaamme tarkkaavaisuutemme siihen ja käytämme työmuistia. Mikäli kuuntelemamme kappale sattuu olemaan entuudestaan tuttu, aktivoituu tapahtumamuistimme. Musiikin mielihyvää tuottava vaikutus syntyy aivojen tunne- ja mielihyväverkoston aktivoitumisesta. Tämä verkosto aktivoituu erityisesti silloin, kun kuuntelemamme musiikki on meille mieluisaa. Miellyttävä musiikki lisää dopamiinin eritystä.

Musiikkiterapialla, mutta myös musiikin aktiivisella kuuntelemisella tiedetään olevaan hyötyä neurologisesta ja neuropsykologisesta näkökulmasta. Siitä syystä musiikin hyödyntäminen osana neurologista kuntoutusta on viime aikoina ollut suuren mielenkiinnon kohteena. Musiikin tiedetään auttavan kohottamaan mielialaa, lievittämään stressiä, parantamaan keskittymiskykyä ja kivunhallintaa, rauhoittumaan sekä toisaalta piristymään.

Melodian hyötyä muistin tukikeinona on tutkittu esittämällä aivoinfarktiin sairastuneille muistettavat tarinat laulettuna ja puhuttuna. Lievään afasiaan sairastuneet hyötyivät melodiasta muistamisen tukikeinona toipumisprosessin kroonisessa vaiheessa.  Myös MS-tautia sairastavien on huomattu oppivan lauletun sanalistan puhuttua paremmin. Dementiatutkimuksissa on puolestaan huomattu, että vaikeaakin dementiaa sairastava pystyy havaitsemaan musiikkia, musiikin välittämiä tunteita sekä muistamaan tuttujen laulujen sanoja. Parkinsonin tautia sairastavat hyötyvät oikean rytmisestä musiikista kävelyn rytmittämisen tukena, jolloin musiikin avulla saadaan kävelyyn ulkoinen malli.

Musiikin ihanuus on siinä, että jokaiselle löytyy melko varmasti jotain ja musiikki on lähestulkoon kaikkien saavutettavissa. Kesää kannattaakin piristää käymällä omalla levyhyllyllä tai vaikkapa musiikkikirjastossa,  ottaa kuunneltavaksi vanhoja suosikkeja sekä etsiä uusia suosikkeja. Mielimusiikki kun on miellyttävin ja myös tehokkain tapa nauttia musiikista ja sen hyödyistä.

Lähteet:

Leo, V., Sihvonen, A. J., Linnavalli, T., Tervaniemi, M., Laine, M., Soinila, S. & Särkämö, T.(2018). Sung melody enhances verbal learning and recall after stroke. Annals of the New York Academy of Sciences 1423, 1 s. 296-307.

Sihvonen, A., Särkämö, T., Leo, V., Tervaniemi, M., Altenmüller, E. & Soinila, S. (2017). Music-based interventions in neurological rehabilitation. Lancet Neurology, 16, 648-660.

Särkämö, T. & Sihvonen A. (2018). Golden oldies and silver brains: Deficits, preservation, learning and rehabilitation effects of music in ageing- related neurological disorders. Cortex 109, 104-123.

Logo