facebook pixel

Peliteknologiasta motivaatiota harjoitteluun

Saija Järviö ja Mauri Katajisto

Artikkelin on kirjoittanut yhteistyössä Saija Järviö, Ttm, fysioterapeutti ja Mauri Katajisto, fysioterapeutti TtT, Maskun neurologisesta kuntoutuskeskuksesta.

Maskun neurologisessa kuntoutuskeskuksessa on kokemusta pelien aiheuttamista positiivisista tunteista, itsensä kanssa kilpailemisesta ja motivoitumisesta päästä parempiin tuloksiin. Pelien pienryhmäkäytössä kuntoutujat nauttivat lisäksi yhteisöllisyydestä ja kannustuksesta. Harjoitus tulee kuin itsestään pelaamalla. Tällä hetkellä uusia teknologisia sovelluksia, toisin sanoen pelejä kuntoutuskäyttöön, lanseerataan paljon. Myös positiivisia tutkimustuloksia tällaisen kuntoutuksen hyödyistä on alkanut valmistua.

Maskussa peliteknologian käyttö on viime vuosina lisääntynyt jatkuvasti. Kuntoutuskeskuksessa työskentelevä fysioterapeutti Mauri Katajisto teki neurologisen fysioterapian erikoistumisopinnoissaan Tampereen ammattikorkeakoulussa kehittämistyön aiheesta ”Peliteknologian hyödyntäminen neurologisessa fysioterapiassa laitoskuntoutuksessa”. Työssä selvitettiin peliteknologian hyödyntämistä fysioterapiassa Maskun neurologisessa kuntoutuskeskuksessa sekä viidessä suomalaisessa fysioterapialaitoksessa.

Kehittämistyön tuloksista kävi muun muassa ilmi, että fysioterapeutit kokivat pelien lisäävän kuntoutujien tekemien toistojen määrää perinteiseen harjoitteluun verrattuna. Lisäksi pelaamista ei välttämättä mielletty terapeuttiseksi harjoitteluksi, vaan enemmänkin mukavaksi tekemiseksi. Pelatessa kuntoutujat vaikuttivat usein yrittävän tavallista enemmän ja jopa ylittävän itsensä pelatessaan.

Fysioterapeutit kokivat peliteknologiaa hyödyntävän harjoittelun tukevan terapian tavoitteita. Kuntoutujien oli helppo motivoitua tämän tyyppiseen harjoitteluun, koska se tuo vaihtelua perinteiseen terapiaan ja haastaa heitä uudella tavalla. Motivoitumista lisäsi myös se, että kuntoutujat saivat terapeutin antaman palautteen lisäksi palautetta itse pelistä, niin visuaalisessa muodossa kuin oman suorituksen kehittymisessä, ja pystyivät näin itse arvioimaan omaa suoritustaan.

Kaikki terapeutit kuitenkin korostivat sitä, ettei pelien hyödyntäminen missään tapauksessa korvaa perinteistä fysioterapiaa. Se on vain erinomainen lisä sille.

Fysioterapian tavoitteena on kartoittaa kuntoutujan toimintakyky ja luoda yhdessä tavoitteet toimintakyvyn kohenemiselle ja kuntoutumiselle. Pääsykeinot tavoitteeseen voivat olla mitä mielikuvituksellisimpia, ja myös ne mietitään yhdessä. Peliteknologiset sovellukset ovat yksi mahdollinen keino aktivoida ja motivoida kuntoutujaa parempaan kuntoon. Fysioterapeutin pitää ottaa huomioon kuntoutujan elämäntilanne ja hänen toimintaympäristönsä ja kokemuksensa. Näiden pohjalta hän rakentaa kutakin kuntoutujaa parhaiten auttavan toteutussuunnitelman, esimerkiksi peliharjoittelun.

Fysioterapiassa harjoitellaan tarkoituksenmukaisesti koko ajan palautetta saaden. Kuntoutuja oppii parempien liikemallien kautta optimaalisemman tavan liikkua ja harjoitella. Haasteena onkin harjoittelun siirtäminen omaan toimintaympäristöön, jossa ammattilainen ei koko ajan kannusta ja anna palautetta. Tässä peliteknologia voisi olla sekä harjoittelua ohjaava että motivoiva menetelmä. Teknologiaa voitaisiin hyödyntää myös kuntoutuksen seurantajakson aikana.

Mielekkäät pelit voivat harjoittaa esimerkiksi tasapainoa, koordinaatiota, lihasvoimaa ja kestävyyttä. Lisäksi säännöllinen pelaaminen voisi auttaa kuntoutujaa oppimaan säännöllistä harjoittelurytmiä.