Usein kysyttyä kuntoutuksesta
- Voinko hakea kurssille?
Neuroliiton sopeutumista tukevat kurssit on tarkoitettu henkilölle, jolla on diagnosoitu MS-tauti tai harvinainen neurologinen sairaus sekä hänen läheiselleen. Kurssille voi osallistua hiljattain sairastunut tai henkilö, jonka sairastumisesta on hieman pidempi aika, mutta sairaus ei ole vaikea-asteinen. Osallistuvalla voi olla vain ns. näkymättömiä oireita (uupumus, kognitiiviset haasteet) tai jo jonkin verran fyysisiä oireita. Osallistujalla voi olla apuväline, kuten keppi tai rollaattori, kunhan hän pystyy toimimaan itsenäisesti kurssiolosuhteissa (kursseilla ei ole avustavaa henkilökuntaa).
Maskun neurologiseen kuntoutuskeskukseen kuntoutuskurssille hakevan on kyettävä osallistumaan ryhmämuotoiseen kuntoutukseen. Kurssivalinnoissa etusijalla ovat henkilöt, jotka eivät ole osallistuneet vastaavalle jaksolle aiemmin. Hakeminen edellyttää voimassaolevaa lääkärinlausuntoa, jossa on suositeltu ja perusteltu kuntoutuskurssin tarve. Hakemuslomake KU 132 liitteineen toimitetaan Kelaan.
- Kenelle Kelan yksilöllinen laitoskuntoutus on tarkoitettu ja kuinka sitä haen?
Harkinnanvaraiseen moniammatilliseen yksilökuntoutukseen Maskuun (Kela 12§) voivat hakea neurologista sairautta sairastavat henkilöt. Hakeminen edellyttää voimassaolevaa lääkärinlausuntoa, jossa on suositeltu ja perusteltu kuntoutuksen tarve. Hakemuslomake KU 132 liitteineen toimitetaan Kelan paikallistoimistoon.
- Kuinka pääsen avoterapiaan?
Järjestämme Maskussa monipuolisesti yksilöllisiä ja ryhmämuotoisia avoterapioita kuten neurologista fysioterapiaa, allasterapiaa, lantionpohjafysioterapiaa ja uroterapiaa, lymfaterapiaa, Voice Massage -terapiaa, toimintaterapiaa, puheterapiaa, ravitsemusneuvontaa ja
neuropsykologista kuntoutusta. Avoterapiaan Maskuun voi tulla itse maksaen tai hakea maksusitoumusta. Tullessasi itse maksaen, ota yhteyttä kuntoutuskeskuksen kuntoutussihteereihin. Lue lisää kuntoutuskeskuksen omilta sivuilta.Palvelutalo Satakielen toimintaterapia on tarkoitettu neurologisesti sairastuneille, vammautuneille tai muille henkilöille, joiden toimintakyky on muuttunut ja selviytyminen arkielämässä vaikeutunut. Toimintaterapiaan tarvitaan lääkärin tekemä kuntoutussuunnitelma, jonka pohjalta kuntoutusta haetaan Kelan lomakkeella KU 104. Maksusitoumuksen voi myöntää myös sairaanhoitopiiri tai vakuutusyhtiö. Myös omaishoidon palveluseteleitä voi käyttää toimintaterapiaan tai maksaa sen itse, jolloin kuntoutussuunnitelmaa ei tarvita.
Neuropisteen terapiapalvelut on tarkoitettu kaikille, mutta henkilökunta on erikoistunut neurologisten oireiden kuntoutukseen. Myös vaikeavammaiset asiakkaat ovat tervetulleita. Kelan maksusitoumusta voi tarvittaessa hakea alle 65-vuotias neurologista sairautta sairastava henkilö, jolla on huomattavia vaikeuksia arjen toiminnoista suoriutumisessa ja osallistumisessa. Omakustanteisesti tai lääkärin lähetteellä myös muut ovat tervetulleita. Helsingistä löydät mm. fysio-, allas- ja lymfaterapiaa sekä toimintaterapiaa.
- Olen 65-vuotias, voinko saada vielä kuntoutusta?
Kelan harkinnanvarainen moniammatillinen yksilökuntoutus on myös yli 65-vuotiaille.
Julkinen terveydenhuolto vastaa pääsääntöisesti kaikkien henkilöiden kuntoutuksesta, siis myös 65 vuotta täyttäneiden, silloin kun henkilön työ- tai toimintakykyä voidaan palauttaa tai edistää kuntoutuksellisin keinoin.
Kela korvaa alle 65-vuotiaiden vaikeavammaisten kuntoutusta. 65 vuotta täyttäneen vaikeavammaisen henkilön kuntoutus jatkuu yksilöllisen kuntoutustarpeen mukaisena, mutta sen järjestämisvelvollisuus siirtyy Kelalta kunnalliselle sektorille.
- Mikä on kuntoutussuunnitelma?
Jokaisella pitkäaikaissairaudesta tai vammasta kuntoutuvalla on oikeus kuntoutussuunnitelmaan.
Kuntoutussuunnitelma on kuntoutusta koossa pitävä työkalu, joka laaditaan kirjallisena joko Kelan kuntoutussuunnitelmalomakkeelle (KU 207) tai B-lääkärilausuntoon taikka julkisen terveydenhuollon potilastietoihin. Suunnitelma laaditaan riittävän pitkäksi aikaa ja se voidaan nivoa yhteen mahdollisen hoito- ja palvelussuunnitelman (asiakassuunnitelman) kanssa. Kuntoutussuunnitelmaa voidaan myös muuttaa tarvittaessa.
Kuntoutussuunnitelma on välttämätön
- haettaessa vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta Kelasta
- haettaessa ammatillista kuntoutusta
- haettaessa kuntoutustukea
- haettaessa nuoren vajaakuntoisen kuntoutusrahaa ammatillista koulutusta tai kuntoutumista varten (tehdään koulun ja terveydenhuollon kanssa yhteistyössä).
Kuntoutussuunnitelmaa tarvitaan myös terveydenhuollon toteuttamaa kuntoutusta ja terapioita varten. Se laaditaan julkisessa terveydenhuollossa asiakkaan sekä mahdollisesti hänen omaisensa tai läheisensä läsnä ollessa, lääkärin ja usein moniammatillisen työryhmän kanssa. Laatimiskäytännöt vaihtelevat tässä tilanteessa alueittain.
Laitoskuntoutuksen tarve pitää perustella vuosittain. Tällöin kuntoutuja toimittaa täsmennetyn uuden kuntoutussuunnitelman tai lisäselvityksen sisältävän lääkärilausunnon julkisen terveydenhuollon yksiköstä.
- Miten tulen taloudellisesti toimeen kuntoutuksen aikana?
Kansaneläkelaitos maksaa työssäkäyville kuntoutujille kuntoutusrahaa kuntoutusjakson ajalta, mikäli kuntoutuja ei saa palkkaa tai muuta toimeentuloa turvaavaa tuloa vastaavalta ajalta. Jos työnantaja maksaa palkkaa kuntoutuksen ajalta, voidaan kuntoutusraha myöntää työnantajalle. Täyden eläkkeen saaja ei voi saada kuntoutusrahaa. Eläke maksetaan normaalisti kuntoutuksen ajalta.